|
Gaia -hypoteesista
Gaia-hypoteesin kehitti 1960-luvulla englantilainen biokemisti James
Lovelock
(synt. 26.7.1919 Letchworth)
Lovelockin osallistui 60 luvulla NASA:n
tutkimuksiin,
jotka käsittelivät elämän
olemassaolon mahdollisuuksia
Marsissa.
Tutkimuksissaan hän kiinnitti huomiota
siihen, että marsin
ilmakehässä vallitsee kemiallinen tasapaino. Maan
ilmakehässä
taas runsas happi voi esiintyä yhdessä typen ja
voimakkaasti
reagoivien kaasujen kanssa hyvinkin tasapainottomassa kemiallisessa
olomuodossa.
Kemian tasapainolakien mukaan hapen olisi pitänyt
hävitä
ajat sitten ja kaasukehän pitäisi muodostua
lähinnä
hiilidioksidista kuten marsissa. Myös maan
keskilämpötilan
olisi pitänyt kemian ja fysiikan lakien mukaan vaihdella
vuosimiljoonien
aikana muutamasta kymmenestä pakkasasteesta aina sadan asteen
kuumuuteen,
mutta maapallo on sitkeästi ylläpitänyt
elämän
kehittymiselle suotuisaa lämpötilaa läpi
aikojen. Tämä
johti hänet päättelemään,
että maapallo on
kaikkineen yksi yhtenäinen superorganismi, missä
elävä
aines ja epäorgaaninen materia muodostavat kiinteän
itseään
säätelevän,
elämää
ylläpitävän
systeemin. Näistä ajatuksista hän kehitti
Gaia-hypoteesin,
oletuksen maapallosta elävänä planeettana.
Gaia-hypoteesin
nimestä (Antiikin Gaia)>
Lovelock julkisti hypoteesinsä 70-luvun alussa mutta kirjoitti aiheesta ensimmäisen kirjan vasta vuonna 1979 (Gaia: A New Look
at Life on Earth- Suom.Gaia-Äiti maa. WSOY 1984).
Kirjassa Gaia, elävä maapallo James
Lovelock kirjoittaa Gaiasta seuraavasti:
"...
Tulimme siihen tulokseen, että
ilmakehän kemia rikkoo kemiallisen tasapainotilan
sääntöjä.
Havaitsemamme poikkeavuudet viittaavat siihen, ettei ilmakehä
olekaan pelkkä biologinen tuote kuten happi usein, vaan
todennäköisemmin
bionloginen rakennelma kissan turkin tai linnun höyhenpeitteen
tapaan;
elävän järjestelmän jatke, joka on
tarkoitettu ylläpitämään
valittua ympäristöä.
Määrittelimme Gaian
monimutkaiseksi kokonaisuudeksi. Siihen
kuuluvat Maan elonkehä (biosfääri),
ilmakehä, valtameret
ja maaperä, jotka yhdessä muodostavat palaute- tai
kyberneettisen
järjestelmän, joka etsii ihanteellista fysikaalista
ja kemiallista
ympäristöä elämälle
tällä planeetalla.
Gaia on edelleen oletus, mutta on runsaasti
näyttöä, jonka
mukaan järjestelmän perustekijät toimivat
hypoteesin ennustamalla
tavalla.
Hallitsemansa teollisuuden avulla ihmislaji on
huomattavasti muuttanut
joitakin planeetan tärkeistä kemiallisista
kierroista: hiilen
kierto on lisääntynyt 20 prosenttia, typen 50 ja
rikin yli sata
prosenttia. Olemme aiheuttaneet myrkkyjen virtaamisen veteen, ilmaan ja
ravintoketjuihin. Olemme kaluttaneet pianeetan
vihreää peitettä
samalla kun tehtaiden päästöt nousevat
yhä korkeammalle
ilmakehään ja kauas meriin.
Väestönkasvu lisää
tällaisia häiriöitä.
Jos biosfääri
säätelee ilmakehää,
säätelyjärjestelmää
on todennäköisesti vaikea häiritä.
Joka tapauksessa
meidän tulee edetä varoen
välttääksemme kyberneettiset
katastrofit, joita aiheutuisi karkaavasta positiivisesta
takaisinkytkennästä
tai jatkuvasta heilalitelusta ei-toivottavien olosuhteiden
välillä.
Herätessämme jonakin aamuna voisimme joutua
toteamaan, että
planeetan kunnossapidosta on tullut elinikäinen
tehtävämme.
Silloin lopulta matkaisimme siinä oudossa vehkeessä,
joka on
nimeltään "Avaruuslaiva Maa".
Toivon ja uskon, että
pääsemme järkevään
ja säästeliääseen teknologiaan,
joka on nykyistä
paremmassa sopusoinnussa Gaian kanssa. On
todennäköisempää,
että pääsemme tavoitteesiimme teknologian
säilyttäen
ja sitä muokaten kuin sille kielteisellä "takaisin
luontoon"
-kampanjalla. Kehittynyt teknologia ei missään
nimessä ole
aina riippuvainen energiasta. Vai onko polkupyörä,
riippuliidin,
purjevene tai mikrotietokone joka laskee muutamassa minuutissa
ihmisiltä
vuosia vievät laskut, vaikka se
käyttää vähemmän
sähköä kuin sähkölamppu.
Gaian perusvarat - energia,
vesi, ilma ja ilmasto ovat niin runsaat ja itseään
uusintavat,
että ne voisivat tehdä meistä
miljonäärej ä.
Ehkä meillä on sentään
järkeä opetella yhteistyöhön
Gaian kanssa sen heikentämisen sijaan."
Tekstikatkelma on lainaus
teoksesta GAIA - ELÄVÄ MAAPALLO, Tunne vastuusi
huomisen maailmasta, kohdasta Perustekijät, esipuhe, s.100
(Päätoimittaja Norman
Meyers, suomennos Eeva Simola, Weilin+Göös,
1990. Alkuperäisteos:
THE GAIA ATLAS OF PLANET MANAGEMENT, for today's caretakers of
tomorrow's world, Gaia Books
1985, uusittu laitos
1998)
Seuraavat taulukot ovat peräisin em. J.E. Lovelockin kirjasta Gaia-äiti maa, WSOY 1984.
Taulukko 1. sivulla 52 ja taulukko 2. sivulla 57
|
Taulukko 1. Nykyisen Maailman ja kuvitellun, kemiallisessa
tasapainotilassa olevan maailman valtamerten ja ilman koostumuksen
vertailu | | | Tärkeimmät
aineosat prosentteina |
| Aine | Nykyinen
maailma | Tasapaino-
maailma |
| Ilma |
Hiilidioksidi | 0,03 | 99 |
| Typpi | 78 | 0 |
| Happi | 21 | 0 |
| Argon | 1 | 1 |
| Valtameri |
Vesi | 96 | 63 |
| Suola | 3,5 | 35 |
| Natriumnitraatti | hiukan | 1,7 |
|
"......Olettakaamme, että Marsissa ja Venuksessa ei
todellakaan ole elämää, ja sovittakaamme
niiden väliin nykyisen Maan paikalle eloton planeetta, joka
olisi ominaisuuksiltaan niiden keskiverto....... Marsin, nykyisen
maapallomme, Venuksen ja oletetun
elämättömän maapallomme ilmakehien
koostumukset on lueteltu taulukossa 2." |
| Kaasu | Venus | Elämätön
maa | Mars | Maa |
| Hiilidioksidi | 98% | 98% | 95% | 0,03% |
| Typpi | 1,9% | 1,9% | 2,7% | 79% |
| Happi | hiukan | hiukan | 0,13% | 21% |
| Argon | 0,1% | 0,1% | 2% | 1% |
| Pinnan
lämpätila (°C) | 477 | 290±50 | -53 | 13 |
| Kokonaispaine baareina | 90 | 60 | 0064 | 1,0 |
Linkkejä aihetta sivuaville sivuille
|
|
|
TAIKO
taidekauppa verkossa
myy Kimmo Ojaniemen taidetta
• • •
Kimmo Ojaniemi's art is for sale in Online Art Shop TAIKO
|
| |
